Amerikkalainen perheeni

Moikka!

Oon Oona, tällä hetkellä 18-vuotias ja vietin 2022-2023 ihan parhaan vaihtovuoden Michiganissa, paikassa nimeltä Houghton. Houghton on aika pieni kaupunki, mutta viihdyin siellä tosi hyvin ja siellä oli kyllä kaikki tarpeellinen. Se muistuttaa ilmastoltaan aika paljon Suomea ja siellä näyttää myös aika samalta kuin täällä.

Mun host-perheeseen kuului äiti ja isä, sekä lisäks kolme host-veljeä ja yksi host-sisko. Mun host sisarukset oli mun vaihdon aikana 16, 14, 12 ja 8 vuotiaita, eli he oli kaikki mua nuorempia. Tultiin alusta asti tosi hyvin toimeen ja oli kivaa vaihtelua Suomi-perheeseen, koska täällä mulla on kaksi siskoa. Olin heti mun sijoitustiedot saatuani ihan super innoissani, että mulla on host-sisaruksia, se oli yksi ainoista asioista mitä perheeltä toivoin:) Meistä tulikin mun host-sisarusten ja koko perheen kanssa tosi läheisiä ja oon heistä niin kiitollinen. 

Isäntäperheen tapaaminen

Host-perheen tapaaminen ihan ekaa kertaa pelotti mua aika paljon ja ennen lähtöä ylipäätään ajatus jonkun ihan tuntemattoman perheen kanssa asumisesta tuntui tosi oudolta. Se ihan ensimmäinen kohtaaminen oli aika jännittävä, mun lennot oli myöhässä ja kun viimein pääsin perille oltiin me kaikki aika väsyneitä ja heti kotiin päästyä mentiin kaikki vaan nukkumaan. Heti seuraavana aamuna kaikki kuitenkin lähti heti sujumaan ja pelasin mun nuorimman host-veljen kanssa erilaisia pelejä ja se näytti kotona paikkoja. Sitten lähdettiin mun host sisarusten kanssa autolla vähän katsomaan koulua ulkopuolelta ja muutenkin sitä kaupunkia ihan vähän. Tulin kivasti Jenkkeihin niin, että mulla oli siellä vielä lomaa pari viikkoa, joten oli aikaa tutustua perheeseen rauhassa ennen koulun alkua.

Isäntäperheellä suuri vastuu

Mun oli ihan alusta asti helppo olla oma itseni ja en missään vaiheessa mun vaihtovuotta tuntenu itseäni siinä perheessä ulkopuoliseksi, vaan olin alusta asti kuin yksi perheenjäsen. Välillä oli vaikeaa pyytää kyytejä menoihin, koska en oo siihen Suomessa tottunut ja en halunnut “vaivata” mun host-vanhempia sillä. Tämäkin helpottu ja puhuttiin siitä mun host vanhempien kanssa. Kun on Suomessa tottunut siihen, että julkisilla pääsee eikä tarvitse olla riippuvainen vanhempien kyydeistä niin kyllä siihen piti totutella. Jenkeissä muutenkin on tosi yleistä, että vanhemmilla on lasten sijainti koko ajan ja mullakin host-vanhemmat pyysi, että saa nähdä mun sijainnin. Tää ei mua haitannu ja tiesin, että se on vaan turvallisuussyistä. Muutenkin mun host-vanhemmat aina kysy minne meen ja kenen kanssa oon ennen kuin lähdin minnekään.

Vapaa-Aika isäntäperheen kanssa

Tehtiin yhdessä perheenä tosi paljon erilaisia juttuja. Käytiin kävelyillä, elokuvissa, tehtiin ruokaa, talvella hiihdettiin ja kesällä veneiltiin. Ennen Halloweenia kaiverrettiin kurpitsat ja jouluna leivottiin pipareita. Matkusteltiin myös aika paljon Michiganin sisällä, mutta pääsin käymään myös muissa osavaltioissa ja tästä oon tosi kiitollinen. Kivoimpia muistoja vaihdosta oli ehdottomasti meidän roadtripit ja ihan vaan semmonen yhdessäolo perheen kanssa.

Asia mikä yllätti mut ja miten ehkä suomalaiset ja amerikkalaiset perheet eroaa toisistaan on, miten paljon perheiden elämä pyörii koulu-urheilun ympärillä ja miten perhekeskeisiä Jenkit on. Minunkin host-vanhemmat ja -isovanhemmat istui koulun urheilusalissa ainakin kahtena tai kolmena arki-iltana katsomassa meidän pelejä. Myös mun peleihin tultiin aina, vaikka en peliaikaa yleensä juuri saanutkaan. Vanhemmat siis uhraa aika paljon vapaa-aikaansa lasten koulu-urheiluun, mutta muutenkin vapaa-aika halutaan käyttää perheen kanssa olemiseen ja yhteiseen tekemiseen, mistä tykkäsin ite tosi paljon.